Attacin 10 periaatetta

From SpinelliWiki

Jump to: navigation, search

Tällä sivulla voit osallistua asiakirjan suomentamiseen. Ole hyvä ja valitse editoitavaksi yksi kappale kerrallaan. Poista punainen englanninkielinen teksti sitä mukaa kuin suomennos edistyy. Asiakirjan englanninkielinen teksti on saatavilla erikseen: 10 principles of the European Attacs.



Kohden Euroopan Unionin uutta laillista perustaa



Contents

Attacin esittämät demokraattisen Sopimuksen kymmenen periaatetta

Euroopan Attacit pitävät nykyistä Euroopan Unionia vakavana esteenä demokraattisille saavutuksille, perusoikeuksille, sosiaaliturvalle, sukupuolia koskeville oikeuksille sekä ympäristön kestävyydelle. Siltä puuttuvat demokratia, legitimiteetti ja läpinäkyvyys, ja sitä hallitsee joukko sopimuksia, jotka pakottavat jäsenvaltiot ja koko maailman noudattamaan uusliberalistista politiikkaa.

Tästä syystä eurooppalainen Attac-verkosto pitää Euroopan tulevaisuutta keskeisenä asiana. Vuonna 2005 Euroopan Attacit aloittivat yhteisen pohdinnan ja keskustelun eurooppalaisista kysymyksistä. Tämä julistus on osa tätä prosessia.

* * *

Ranskalaisten NON ja hollantilaisten NEE tekivät selväksi, että ei ainoastaan ehdotettu Perustuslaillinen Sopimus (täst'edes PS) vaan myös nykyinen Euroopan Unioni ovat vailla laillista perustaa ja että niitä pidetään epädemokraattisina ja epäsosiaalisina ilmiöinä laajoissa piireissä. Tarkasti ottaen PS ei ole mikään perustuslaki vaan aikaisempien sopimusten ja normien kooste ja kehitelmä. Sen poliittista merkitystä voidaan silti pitää suurempana kuin perustuslaki, sillä sen lisäksi että se muuttaa institutionaalista ympäristöä ja määrittelee sääntöjä, arvoja ja tavoitteita, se myös muotoilee konkreettista politiikkaa. Näin ollen se antaa EU:n uusliberaalille mallille perustuslaillisen muodon. Sitä me emme voi hyväksyä. Muodollisesti tämä Sopimus myös kärsii demokraattisten prosessien puutteesta ja sitä on melkein mahdotonta purkaa.

Tällä hetkellä jotkut eurooppalaiset hallitukset pyrkivät lanseeraamaan Sopimusprosessin uudestaan välittämättä siitä, että eräät kansat ovat jo hylänneet sen. He tähtäävät Ranskan puheenjohtajuuskaudelle vuoden 2008 alkupuolella. Tammikuussa 18 EU-maan hallitukset tapasivat Madridissa löytääkseen hylättyyn PS:een perustuvaa kompromissia.

Demokratiaa ajatellen on tärkeää, että sosiaaliset ja poliittiset liikkeet vastaavat tilanteeseen vaatimalla konkreettisia vaihtoehtoja eurooppalaiselle rakennustyölle ja että oheiset ehdotukset otetaan huomioon. Euroopan Attacit vaativat, että jokaisen uuden Sopimuksen tulee perustua kymmeneen periaatteeseen, jotka koskevat Sopimuksen tekemisen prosessia (osa I), Sopimuksen institutionaalista sisältöä (osa II) sekä siihen sisältyviä eurooppalaisia poliittisia periaatteita (osa III).



OSA YKSI: PROSESSI


1. Aloita demokraattinen prosessi

Jokainen uusi Sopimus tulee valmistella ja hyväksyä demokraattisesti. Euroopan Attacit vastustavat jokaista yritystä PS:n uudelleenelvyttämiseksi ja ehdottavat seuraavaa:

  • Uusi ja demokraattinen lakia säätävä Kokous, joka on kaikkien eurooppalaisten jäsenvaltioiden kansalaisten valitsema, saakoon tehtäväkseen valmistella ehdotuksen uudeksi Sopimukseksi yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.
  • Tämän Sopimuksen on perustuttava sukupuolten väliseen tasa-arvoon (toisin, kuin PS:ta muotoilleen konventin, jossa naisten osuus oli 16%), edustettava kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, sekä sukupolvien välistä keskustelua.
  • Jokainen uusi Sopimus täytyy hyväksyttää kansanäänestyksellä jokaisessa jäsenvaltiossa. Kansanäänestyksen tulos on laskettava valtiokohtaisesti.
  • Ratifiointikampanjoiden aikana eurooppalaisten instituutioiden ja jäsenvaltioiden on pidettävä yllä sääntöä vapaasta keskustelusta, joka ei riipu vallitsevista taloudellisista olosuhteista esim. joukkotiedotusvälineiden alalla, ja jolle annetaan riittävästi aikaa muotoutua.



OSA KAKSI: INSTITUUTIOT


2. Paranna demokratiaa

Jokaista uutta Sopimusta tulee rakentaa parhaille mahdollisille olemassaoleville periaatteille. Nykyinen EU ei rakennu selkeän vallan kolmijaon pohjalle ja kärsii syvästä demokratiavajeesta. Euroopan parlamentilla ei ole lakialoite- eikä budjettivaltaa, eikä sen sallita lainkaan äänestää useista aiheista, vaikka se on ainoa demokraattisesti valittu EU-tason elin. Toisaalta Euroopan komissio, joka ei ole vaaleilla valittu elin, on ainoa instituutio, joka voi tehdä lakialoitteita. Samaan aikaan demokraattinen kulttuuri jäsenmaissa näivettyy. Euroopan Attacit vaativat seuraavaa:

  • Jokaisen uuden Sopimuksen periaatteina tulee olla: ihmisarvo, lain kunnioitus, edustuksellinen ja osallistuva demokratia, taloudellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sosiaalinen turvallisuus ja osallisuus, solidaarisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolidemokratia, kestävä kehitys ja sitoutuminen rauhaan.
  • Selkeä toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan erottelu. Komission lakialoitemonopoli on purettava. Kaikilla EU-elimillä ja kansalaisilla tulee olla avoin lainsäädännöllinen aloiteoikeus.
  • Euroopan parlamentin on saatava oikeus esittää ja hyväksyä lainsäädäntöä kaikilla EU-politiikan aloilla sekä yksinoikeus nimittää ja erottaa EU-komissio ja sen yksittäiset jäsenet.
  • Vaadimme kansallisten parlamenttien roolin vahvistamista sekä Euroopan että kansallisilla tasoilla: kansallisten edustuslaitosten on saatava vaikuttava rooli sekä Euroopan että kansallisen tason lainsäädännössä.
  • Tällaisen Sopimuksen teksti määrittelee tarkasti EU:n toimivallan ja, yhtä tarkasti, tämän toimivallan rajat suhteessa kansallisvaltioihin ja paikallisiin viranomaisiin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle ei tule antaa tilaa toimia de facto lainsäätäjänä.
  • Euroopan Keskuspankki (EKP) on alistettava demokraattiseen valvontaan. Sen rahapolitiikan päämäärinä tulee olla taloudellinen oikeudenmukaisuus, täystyöllisyys ja sosiaalinen turvallisuus kaikille Euroopan kansalaisille. Tämän lisäksi euroryhmän on otettava sille nykyisissä Sopimuksissa määritelty vastuu korkopolitiikan määrittämisestä.



3. Toteuta läpinäkyvyytta

Nykyisin kansalaiset kohtaavat vaikeuksia käyttäessään oikeuttaan tiedon saantiin. Keskustelut Euroopan unionin neuvostossa ja pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) on usein suljettu yleisöltä. Lobbaus on läpäisevä ilmiö, joka rapauttaa demokratiaa. Vaadimme, että:

  • Kaikkien neuvoston ja pysyvien edustajien kokousten, komiteoiden ja työryhmien on oltava avoimia yleisölle.
  • Kaikkien Euroopan kansalaisten oikeus tiedonsaantiin on turvattava.
  • Sopimuksen on selkeästi rajoitettava lobbaamista ja pakotettava kaikki edunvalvojat, Euroopan parlamentin jäsenet, Euroopan komission jäsenet ja komiteoiden jäsenet rekisteröimään ja julkistamaan intressisidoksensa ja rahoituslähteensä.
  • Jokaisen uuden Sopimuksen tulee olla lyhyt, selkeä ja tavallisen kansan ymmärrettävissä.
  • Kaikkia kieliä on kohdeltava tasa-arvoisesti. Kaikkien EU:n virallisten asiakirjojen on oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.



4. Kehitä osallistumista ja suoraa demokratiaa

Uuden Sopimuksen täytyy sisältää perusoikeus suoraan osallistumiseen julkisiin asioihin. Sen tulisi tarjota ymmärrettäviä, hyödyllisiä ja vaikuttavia suoran demokratian muotoja, EHDOTTAEN esimerkiksi seuraavia oikeuksia:

  • Tietty osuus kokonaisväestöstä tietyssä määrässä jäsenvaltiota voi ehdottaa lakia, josta sitten keskustellaan ja äänestetään Euroopan parlamentissa.
  • Tietty osuus kokonaisväestöstä tietyssä määrässä jäsenvaltioita voi vaatia, että Euroopan parlamentti järjestää kansanäänestyksen kaikissa jäsenvaltioissa, ja tämän äänestyksen tuloksen tulee olla sitova.
  • Yritysintressien vaikutusvaltaa EU:n toimielimiin voidaan rajoittaa ja tehdä päätöksiä läpinäkyvyyden ja etuoikeutettujen osallistujien erioikeuksien rajoittamisen kautta.
  • Kaikessa EU-lainsäädännössä tulee konsultoida sosiaalisia liikkeitä ja kansalaisjärjestöjä samoilla periaatteilla kuin muitakin eturyhmiä.
  • Ensimmäisen kansanäänestyksen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tulisi koskea uutta Sopimusta.



OSA KOLME: EUROOPPALAISEN POLITIIKAN PERIAATTEITA


5. Paranna perusoikeuksia

Jokaisen uuden Sopimuksen tulee perustua aikaisempien kansainvälisten sopimusten edistyksellisimpiin perusoikeuksiin tai parantaa niitä, erityisesti Kansainväliseen ihmisoikeusasiakirjaan, Eurooppalaiseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (ECHR), Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan (Torino 1961) sekä Euroopan sosiaaliturvasopimukseen (European Code of Social Security). Perusoikeuksien takaaminen Sopimuksessa on välttämätön askel. Kuitenkaan EU:n perusoikeuskirjasta, joka sisältyy PS:een (1), puuttuu joitain tärkeitä perusoikeuksia: joitain perusoikeuksia rajataan sanamuodolla, jotkut vesittyvät päätösasiakirjassa, joitain ei voida vaatia tuomioistuimessa. Näistä syistä tämän sopimuksen ei voida katsoa takaavan kansalaisten perusoikeuksia. Euroopan Attacit vaativat:

  • Että kansalaisten perusoikeudet, sellaisina kuin ne listataan ECHR:ssa, Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan sosiaaliturvasopimuksessa, voidaan asettaa täytäntöön kansallisissa tai eurooppalaisissa tuomioistuimissa.
  • EU:n liittymistä ECHR:een siten, että myös EU:n instituutiota voidaan tuomita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
  • Että eksplisiittisesti täsmennetään näiden perusoikeuksien ja Sopimuksen periaatteiden ensisijaisuutta kaikkeen muuhun EU:n lainsäädäntöön nähden.
  • Ettei perusoikeuksia rajata kansallisella tai EU-lainsäädännöllä, tai Konventin puheenjohtajan henkilökohtaisella tulkinnalla.
  • Että jokainen uusi Sopimus alleviivaa kaikkien yhtäläistä oikeutta sosiaaliturvaan ja asiallisiin työolosuhteisiin, alkuperämaasta riippumatta.
  • Euroopan kansalaisuuden ulottamista kaikkiin Euroopan asukkaisiin.
  • Että edellämainittuja oikeuksia kunnioitetaan myös EU:n ulkosuhteissa (esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, siirtolaispolitiikassa, ympäristöpolitiikassa, talouspolitiikassa).
(1) Art. I-9 (= Art. 6(2) TEU), PS:n osa II



6. Suojele ja paranna demokraattisia saavutuksia

Aikaisempien sopimusten säädökset, etenkin kilpailun ja liberalisoinnin periaatteet, luovat ankaria paineita demokraattisille saavutuksille, sosiaalisille oikeuksille, kansalaisten ja työläisten oikeuksille sekä ympäristö- ja terveyssäännöksille. Yksikään uusi sopimus ei saa vaarantaa näitä saavutuksia ja oikeuksia. Tulevien sopimusten täytyy antaa Euroopan kansalaisille, parlamenteille ja hallituksille työkaluja kehittää demokraattisia saavutuksia yhdessä eteenpäin. Euroopan Attacit vaativat, että

  • Oikeus kollektiivisiin työmarkkinaneuvotteluihin ja lakkoihin; ILO:n työelämän perussäännöksille täytyy myöntää perusoikeuksien asema
  • Jäsenmaiden tulee saada omaksua ja ylläpitää yhteisiä säännöksiä kunnianhimoisempia sääntöjä alueilla kuten sosiaaliturva, työlainsäädäntö, ympäristö sekä erityisryhmien suojelu
  • Euroopan unionin tulee käsittää itsensä yhteistyötä, ei kilpailua ylläpitäväksi yhteisöksi, jonka päämääränä on jatkuvasti kehittää työ-, ympäristö- ja sosiaalista sääntelyä täyttääkseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden perustavanlaatuiset periaatteet. Unionin täytyy luoda järjestelmä, joka estää verokilpailua ja kansainvälistä kilpailua sosiaalisilla normeilla
  • Täytyy tuoda selvästi esiin, että omaisuusoikeudet tuovat mukanaan velvollisuuksia ja niiden käytön täytyy aina palvella myös yhteistä hyvää
  • Talouden demokratisointia ja osallistamista täytyy parantaa kaikilla tasoilla



7. Anna tilaa vaihtoehtoiselle talousjärjestykselle

Jokaisen uuden Sopimuksen on kunnioitettava edellä mainittuja perusarvoja ja demokraattisia periaatteita. Sen täytyy tarjota tilaa erilaisille politiikan vaihtoehdoille sen sijaan, että Sopimus vakiinnuttaa yhden ainoan talouden mallin kuten Perustuslaillinen sopimus ja edeltävät sopimukset ovat tehneet toistuvasti määräämällä ”vapaan ja vääristymättömän kilpailun vapaata markkinataloutta” (2). Tämänkaltainen rajoitus ei sovi perustuslakiin eikä institutionaaliseen sopimukseen. Talouden mallin ja talouden säätelyn tulee olla demokraattisen poliittisen prosessin valittavissa. Euroopan Attacit vaativat:

  • Sopimus ei voi määrätä yhtä ainoaa talouden mallia, ja sen pitää mahdollistaa vaihtoehtoiset valinnat kaikilla tasoilla.
  • ”Vapaa” kilpailu ei saa olla EU:ssa universaali periaate. Sen määrittäminen, missä talouden ”vapaata” kilpailua sovelletaan ja missä sitä ei sovelleta (mm. juomaveden tarjonta, koulutus, terveydenhuolto, maatalous) täytyy tehdä demokraattisten prosessien kautta sekä kansallisesti että EU:ssa. Missään tapauksessa tällaisia määritelmiä ei pidä tehdä osaksi perustuslakia.
  • Eurooppalainen oikeus, esim. kilpailuoikeus, ei saa heikentää jäsenmaiden oikeutta määrittää, järjestää ja rahoittaa julkishyödykkeitä, mm. veden tarjontaa, terveyspalveluja, koulutusta tai julkista liikennettä. Päinvastoin, eurooppalaisen rakennelman ratkaisevan tärkeänä tavoitteena tulee olla tarjota ja parantaa julkisia palveluja kaikilla tasoilla.
(2) Art. III-177 (= Art. 4 TEC), III-178 (= Art. 98 TEC) ja III-185 (= Art. 105 TEC).


8. Määrittele päämääriä keinojen sijasta

Todellinen, elävä demokratia määrää keinot, joilla perustuslaissa säädetyt tavoitteet saavutetaan. Käytännön politiikan muotoilu perustuslaissa ei ole soveliasta.

Esimerkkejä:

  • Liikennepolitiikan päämääränä kuuluisi olla "kestävä liikenne" ja "kaikkien yhtäläinen osallisuus liikennehankkeisiin", eikä Euroopan laajuisten verkkojen (3) rakentaminen, joka tähtää moottoriteiden ja luotijunayhteyksien kehittämiseen.
  • Maatalouspolitiikan teemana kuuluisi olla "kestävä maatalous", politiikan kuuluisi sietää pienmaatiloja ja edistää "terveellisen ja riittävän ruoan tuotantoa", ei "lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä" tai että "tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla" (4).
  • Euroopan keskuspankin (EKP) johtavan periaatteen ei pitäisi olla "vakaat hinnat" (5), vaan taloudellinen tasa-arvo, täystyöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen.
  • Kestävän kehityksen periaatteen tulisi olla ensisijainen markkinoiden vapaudelle ja voitonjaon logiikalle. Tämän periaatteen tulisi ohjata energia-, liikenne- ja maatalouspolitiikkaa.
(3) Art. III-246 (= Art. 154 TEC).
(4) Art. III-227 (= Art. 33 TEC).
(5) Art. III-177 (= Art. 4 TEC) and III-185 (= Art. 105 TEC).



9. Luo mahdollisimmat laajat yhteiskunnalliset oikeudet ja oikeudenmukainen verotus

EU:n kaltaisella alueella, jonka taloudet ovat pitkälle integroituneet kaupan, rahoitusmarkkinoiden ja sijoitusten liberalisaation seurauksena, jäsenvaltiot ovat ryhtyneet kilpailemaan alhaisimmista veroista ja huonoimmasta sosiaalipolitiikasta. On tärkeää, että tätä kehitystä vastaan voidaan ryhtyä toimiin EU:n tasolla, ja että kilpailua toimivammasta sosiaalipolitiikasta helpotetaan erityisin päätöksin uudessa Sopimuksessa. Euroopan Attacit ehdottavat:

  • Että veronkiertoa ja verokilpailua jarruttavia toimenpiteitä helpotetaan. Kunnianhimoisista minimistandardeista yritys- ja pääomaverotuksen suhteen tulisi sopia EU:n tasolla.
  • Että EU:n rakoileva sosiaalipolitiikka korvattaisiin avoimella ja juridisesti sitovalla standardikokoelmalla, joka säätää käytännön minimisosiaaliturvasta ja ihmisoikeuksista.
  • Että nämä säädökset asetettaisiin ottaen huomioon jäsenmaiden ekonomisen kantokyvyn esimerkiksi "käytävillä", jotka sallivat rikkaammille jäsenmaille korkeammat standardit ja köyhemmille heikommat. Nämä säädökset eivät saa estää rikkaita jäsenmaita asettamasta korkeampia standardeja.
  • Että jos osa jäsenmaista haluaa asettaa kattavammasta sosiaalipolitiikasta tai vaativammista työehdoista kuin koko EU:n alueella voidaan asettaa, nämä jäsenmaat voisivat sitoutua yhdessä kehittämään politiikkaansa.


10. Velvoita rauhaan ja solidaarisuuteen

Turvallisuuspolitiikan tavoitteena tulee olla “rauha” (sanan laajimmassa merkityksessä) eikä asevarustelu kansainvälisellä tasolla. PS velvoittaa jäsenmaat "asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan". Tarkoituksena olisi perustaa "puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta vastaava virasto", jonka tehtävänä olisi muunmuassa "myötävaikuttaa puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi" ja osallistua "voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn" (6). Minkä hyvänsä uuden Sopimuksen tulisi selkeästi määritellä Euroopan vahva poliittinen pyrkimys olla avaintekijä monikeskeisessä päätöksenteossa, joka maailmanlaajuisesti pyrkii rauhaan ja militarisaation vastustamiseen kansainvälisten konfliktien ehkäisemiseksi. Erityisesti Euroopan Attacit irtisanoutuvat uuskonservatiivisesta "ennaltaehkäisevän sotatoimenpiteen" käsitteestä ja vaativat:

  • Kansainvälisen lainsäädännön absoluuttista kunnioittamista, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, ihmisoikeuksien julistuksen ja aseistariisuntasopimuksen (Non-Proliferation Treaty, 1970) sitovuuden voimaanasettamista. EU:n tehtävä on edistää YK:n demokratian kehittämistä
  • Maailmanlaajuisen aseistariisunnan edistämistä, aloittaen kotimaasta.
  • Että EU:n riippumattomuus NATO:sta selkeästi ilmaistaan.
  • Huomattavia investointeja instituutioihin, jotka työskentelevät rauhantutkimuksen ja konfliktinehkäisyn parissa niin jäsenvaltioissa, kuin EU:n tasollakin. Näiden instituutioiden toiminnan tulokset on myös otettava huomioon päätöksenteossa.
  • Tasa-arvoperiaatetta, joka säätää sukupuolikiintiöistä missä hyvänsä EU:n ulkopolitiikasta päättävässä elimessä, jokaisen ulkopolitiikkaan osallistuvan instanssin piirissä.
(6) Art. I-41


Nämä periaattet on muotoiltu 15 Attac-järjestön piirissä. Monista erimielisyyksistä on päästy yli ja monet kiistat on aseteltu siten, etteivät ne häiritse työtä jatkossa.

Vaikka näitä päämääriä voidaan yhä kehittää ja uusia lisätä, antavat ne mielestämme hyvän lähtökohdan edistykselliselle ja laajalle vastalauseelle joidenkin hallitusten pyrkimykseen kantaa läpi vanha perustuslaillinen sopimus demokraattisen päätöksenteon ohi, selkeät suuntaviivat vastarinnalle EU:n uusliberalistisen projektin pakottamiseen sen kansalaisille, linnake-Euroopan kehittämisohjelmaan. Mielestämme Ranskan ja Alankomaiden ei-äänet sulkevat jo ulos tällaisen mahdollisuuden.

Paitsi, että tämä periaatejulistus antaa yhteisen kaikupohjan, yhteisen työkalun allekirjoittajajärjeistöilleen työssä vähemmistöjen kriminalisointia, täysin epäreiluja kauppajärjestelyjä, köyhyyttä ja velallisuutta, ympäristörikollisuutta vastaan ja tiiviimmän keskustelun puolesta köyhien maiden kanssa ja tasa-arvoiselta pohjalta, se on tarkoitettu myös avaamaan keskustelua muiden edistyksellisten voimien kanssa Euroopassa. Vain laajin mahdollinen yhteistyö voi riittää asettamaan pisteen vanhalle perustuslailliselle sopimukselle, muuttamaan EU:n kehityksen suuntaa.

Attac toimii osallistuvan demokratian puolesta, demokraattisia instituutioita kehittääkseen ja edustaa eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Näissä puitteissa viemme eteenpäin ohjelmaamme taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja ekologisesti kestävän Euroopan ja maailman puolesta.


Amsterdam, Ateena, Berliini, Bern, Brysseli, Helsinki, Jersey, Kööpenhamina, Madrid, Oslo, Pariisi, Rooma, Tukholma, Varsova, Wien 11. maaliskuuta 2007

Allekirjoittaneet:

Attac 1, 2, 3, n

Retrieved from "http://wiki.spinellisfootsteps.info/index.php/Attacin_10_periaatetta"
Personal tools